Eduskuntavaalitulos avaruudesta, osa 1
Mitä eduskuntavaalitulos tarkoittaa kasvillisuuden kannalta? Päätimme Terramonitorilla tutkia kasvillisuuden määrää perustuen avaruusdataan, ja tutkia sitä suhteessa puolueiden kannatukseen.
Poliittisiin puolueisiin liittyy vahvoja mielikuvia. On kaikkien tiedossa, että Keskustaa ja Perussuomalaisia äänestetään enemmän maaseudulla, Vihreitä ja Kokoomusta taas kaupungeissa. Mutta mitä tämä tarkoittaa kasvillisuuden kannalta? Päätimme Terramonitorilla tutkia kasvillisuuden määrää perustuen avaruusdataan, ja tutkia sitä suhteessa puolueiden kannatukseen. Tulokset perustuvat kymmeniin miljooniin havaintoihin jokaisesta vaalipiiristä Suomen alueella.
English summary: We analyzed the correlation between average vegetation of voting districts and the support for different Finnish political parties based on the results of the 2019 Parliamentary Election.
Vaasassa ja Oulussa eniten kasvillisuutta, Helsingissä ja Varsinais-Suomessa vähiten
Vaalipiirien keskimääräistä kasvillisuuden määrää tarkastellessa Pohjanmaan Vaasa ja Oulu nousevat ylitse muiden, kun taas Etelä- ja Varsinais-Suomi jäävät hännille. Kasvillisuuden suuri määrä selittyy pääosin metsillä, mutta myös pelloilla ja nurmikentillä on osuutensa keskiarvon nostossa. Rakennetut alueet, taajamat ja moottoritiet puolestaan vähentävät kasvillisuuden määrää.
Mitä korkeampi kasvillisuus, sitä suositumpia Keskusta ja Perussuomalaiset
Seuraavaksi etsimme ylläolevista kasvillisuuden keskiarvoista riippuuvuuksia Suomen puolueiden kannatusten suhteen vaalipiireittäin. Havaitsimme, että suurin yhteys keskimääräisen kasvillisuuden määrän ja puolueen kannatuksen välillä oli Keskustalla, Perussuomalaisilla, Vihreillä sekä Kokoomuksella.
Keskusta ja Perussuomalaiset ovat sitä suositumpia, mitä korkeampi keskimääräinen kasvillisuus on vaalipiirissä, ja heidän kannatuksensa vastaavasti laskee kasvillisuuden vähetessä.
Vihreiden ja Kokoomuksen kannatus käyttäytyy päinvastoin, eli näiden puolueiden kannatus on suurempi, mitä pienempi keskimääräinen kasvillisuus, ja pienempi, mitä suurempi keskimääräinen kasvillisuus. Näiden puolueiden suhteellinen kannatus oli selkeästi maan keskiarvoa pienempi esimerkiksi vehreissä Vaasan ja Oulun vaalipiireissä.
Vasemmistoliiton, RKP:n ja SDP:n kannatuksella ei yhteyttä kasvillisuuden määrän kanssa
Muilla puolueilla suhde kannatuksen ja keskimääräisen kasvillisuuden välillä ei ollut yhtä vahva. Erityisen heikko korrelaatio oli keskimääräisen kasvillisuuden määrän ja Vasemmistoliiton, RKP:n ja SDP:n kannatuksien välillä. Näitä puolueita kannatettiin tasaisesti riippumatta vaalipiirin keskimääräisestä vehreydestä.
Alla olevassa kuvassa on kuvattuna kaikkien puolueiden kannatusten ja keskimääräisen kasvillisuuden määrän Pearsonin korrelaatiot. Positiiviset arvot tarkoittavat, että puolueen kannatus on suurenee kasvillisuuden määrän kasvaessa. Negatiiviset arvot vuorostaan, että puolueen kannatus laskee kasvillisuuden määrän vähetessä. Mitä suurempi tai pienempi arvo on, sitä voimakkaampi yhteys.
Keskellä kuvaa olevat Vasemmistoliiton, RKP:n ja SDP:n kannatuksien korrelaatiot ovat lähellä 0, mikä tarkoittaa että puolueiden kannatuksella ja vaalipiirin keskimääräisellä kasvillisuuden määrällä ei ole yhteyttä.
